Tiedättekö, tätä ei saisi varmaan edes "ääneen sanoa", mutta mä oikeesti viihdyn kotona. Tai siis tarkemmin sanottuna pois töistä. Ei sillä, mun työ on ihan ok ja työkaverit suurimmaksi osaksi ihan kullannuppuja, mutta siis nyt kun tämä raskaus on jo tällä mallilla, niin elämä on alkanut entistä enemmänkin kääntyä kotiin päin. Hyvä juttu, niinhän sen pitääkin mennä. Ja toisaalta, mä en ole koskaan ollut semmoinen "työ on ensisijainen elämänsisältö"-tyyppi vaan semmoinen koti-perhe-tyyppi enemmänkin. Mulle tulee kotona aika pitkäksi todella harvoin. Vaikka mä olin jossain vaiheessa pari vuotta työttömänäkin, niin siltikin mulla on aina jotain tekemistä. Ja kaikkea kivaakin, ei pelkkiä tylsiä kotitöitä. Mä luen ja teen käsitöitä, katselen elokuvia ja sarjoja, ulkoilen, surffailen netissä jne... Lisäksi mä oikeesti tykkään ruoan laitosta ja leipomisesta, joten mulla on kotona yleensä ihan kivaa. Ihan yksinänikin. Tämä viikko sairaslomalla (vaikka mä en ole pystynyt tietysti neulomaan) on taas jotenkin muistuttanut siitä, miten mukavaa kotona on. Palaan töihin näillä näkymin tämän viikon lauantaina ja sitten mulla onkin enää ennen kesälomaa vain 13 päivää töitä. Eli siis kesäkuun 10. päivä on mun vimppa työpäivä. Ensin 4 viikkoa kesälomaa ja sitten alkaakin jo äitiysloma. Huisia! En jaksais odottaa, vaikka nopeastihan se aika menee.
Tällä viikolla on sairaslomasta huolimatta ollut joka päivälle jotain tapahtumaa. Maanantaina mulla oli jo toinen sokerirasituskoe tämän raskauden aikana. Vähän tylsää, yli 10 tunnin paaston jälkeen otetaan ensin yksi verikoe, sitten juodaan semmoinen sokeriliemi, odotetaan tunti, otetaan toinen verikoe, odotetaan taas tunti ja otetaan vielä yksi verikoe. No, kyllähän se siinä meni. Odottelu oli vähän tylsää tällä kerralla (viimeksi mulla oli äiti seuraneitinä=) ), mutta mulla oli yksi kirja mukana, ja odotustilassa oli onneksi muutamia ihan kiinnostavia lehtiäkin. Melkein samointein kun pääsin kotiin, tuli mun hyvä ystävätär vähän yli puolivuotiaan poikansa (mun ihku kummipoika) meille kyläilemään ja siinä menikin sitten iloisesti koko loppupäivä=) Meidän Ida oli niin ihanan kiinnostunut vauvasta, olisi halunnut vaan pusutella koko ajan, mutta ei ollut kuitenkaan mitenkään päällekäyvän rakastunut vaan enemmin semmoinen varovaisen kiinnostunut. Ja ihan hyvä juttu oli sekin, kun vauva ehti vähän ottaa Idaa suupielestä kiinni, niin Ida vaan odotteli suht tyynenä että pieni pihtiote saatiin irroitettua=) Mua jonkin verran jännittää että mitä Ida sitten tuumaa kun meille tulee oma vauva, mutta sen oikeastaan näkee vasta sitten. Yritetään tosin järjestää myös Idalle aikaa ja huomiota, onhan hän myös meidän perheenjäsen.
Tiistaina meillä oli ensimmäinen perhevalmennus, missä puhuttiin riittävän hyvästä vanhemmuudesta (katsottiin videolta semmoinen Jari Sinkkosen haastattelu aiheeseen liittyen) ja sitten alettiin käydä läpi synnytystä. Päästiin kivunlievitykseen asti. Ensi viikolla jatketaan. Meitä oli aika iso ryhmä, vissiin kahdeksan paria.
Keskiviikkona, eli eilen, meillä oli asuntolainaneuvottelu pankissa. Ollaan tässä vähän alettu harkita oman ostamista ja haluttiin vähän kartoittaa tilannetta. Korot on kyllä todella hurjat tällä hetkellä. Kyllä sietää aika tarkkaan harkita, että mikä tässä olis tällä hetkellä fiksuinta. Me mahdutaan ihan hyvin tähänkin asuntoon niin kauan, kunnes lapsi alkaa tarvita isompaa sänkyä jne. eli ihan rauhassa voidaan tässä katsella, vaikka yli 600 euroa meneekin tavallaan "hukkaan" joka kuukausi vuokraa maksaessa. Lainaneuvottelun jälkeen käytiin vielä moikkaamassa äitiä ja kaveria tuolla Ruissalon kylpylässä, ovat siellä vähän lomailemassa. En ollut ennen käynyt tuolla ja täytyy kyllä sanoa, että siellä oli kyllä aika ihanaa! Varsinkin se ympäristö. Ei uskoisi että kaupunki on näin lähellä!
Tänään mun olis tarkoitus vähän siivoilla ja pestä pyykkiä. Oikeastaan hommat on jo ihan hyvällä mallilla, ensimmäinen koneellinen pyykkiä kuulostaisi olevan valmiina ja siivouksesta puuttuu enää imurointi. Kaupassakin ajattelin käydä ja tehdä jotain ruokaa.
Huomenna muuten poistetaan tikit sormesta. Kiva kiva!
Koska kuvaton postaus on aina vähän tylsä, niin laitetaan tähän viime kesältä tämmöinen kuva musta ja Idasta (ja mun itse tekemästä taikaviitasta=) ):
Mukavaa loppuviikkoa!
Ps. Ostin Nipsumukin, jee=)
Tällä viikolla on sairaslomasta huolimatta ollut joka päivälle jotain tapahtumaa. Maanantaina mulla oli jo toinen sokerirasituskoe tämän raskauden aikana. Vähän tylsää, yli 10 tunnin paaston jälkeen otetaan ensin yksi verikoe, sitten juodaan semmoinen sokeriliemi, odotetaan tunti, otetaan toinen verikoe, odotetaan taas tunti ja otetaan vielä yksi verikoe. No, kyllähän se siinä meni. Odottelu oli vähän tylsää tällä kerralla (viimeksi mulla oli äiti seuraneitinä=) ), mutta mulla oli yksi kirja mukana, ja odotustilassa oli onneksi muutamia ihan kiinnostavia lehtiäkin. Melkein samointein kun pääsin kotiin, tuli mun hyvä ystävätär vähän yli puolivuotiaan poikansa (mun ihku kummipoika) meille kyläilemään ja siinä menikin sitten iloisesti koko loppupäivä=) Meidän Ida oli niin ihanan kiinnostunut vauvasta, olisi halunnut vaan pusutella koko ajan, mutta ei ollut kuitenkaan mitenkään päällekäyvän rakastunut vaan enemmin semmoinen varovaisen kiinnostunut. Ja ihan hyvä juttu oli sekin, kun vauva ehti vähän ottaa Idaa suupielestä kiinni, niin Ida vaan odotteli suht tyynenä että pieni pihtiote saatiin irroitettua=) Mua jonkin verran jännittää että mitä Ida sitten tuumaa kun meille tulee oma vauva, mutta sen oikeastaan näkee vasta sitten. Yritetään tosin järjestää myös Idalle aikaa ja huomiota, onhan hän myös meidän perheenjäsen.
Tiistaina meillä oli ensimmäinen perhevalmennus, missä puhuttiin riittävän hyvästä vanhemmuudesta (katsottiin videolta semmoinen Jari Sinkkosen haastattelu aiheeseen liittyen) ja sitten alettiin käydä läpi synnytystä. Päästiin kivunlievitykseen asti. Ensi viikolla jatketaan. Meitä oli aika iso ryhmä, vissiin kahdeksan paria.
Keskiviikkona, eli eilen, meillä oli asuntolainaneuvottelu pankissa. Ollaan tässä vähän alettu harkita oman ostamista ja haluttiin vähän kartoittaa tilannetta. Korot on kyllä todella hurjat tällä hetkellä. Kyllä sietää aika tarkkaan harkita, että mikä tässä olis tällä hetkellä fiksuinta. Me mahdutaan ihan hyvin tähänkin asuntoon niin kauan, kunnes lapsi alkaa tarvita isompaa sänkyä jne. eli ihan rauhassa voidaan tässä katsella, vaikka yli 600 euroa meneekin tavallaan "hukkaan" joka kuukausi vuokraa maksaessa. Lainaneuvottelun jälkeen käytiin vielä moikkaamassa äitiä ja kaveria tuolla Ruissalon kylpylässä, ovat siellä vähän lomailemassa. En ollut ennen käynyt tuolla ja täytyy kyllä sanoa, että siellä oli kyllä aika ihanaa! Varsinkin se ympäristö. Ei uskoisi että kaupunki on näin lähellä!
Tänään mun olis tarkoitus vähän siivoilla ja pestä pyykkiä. Oikeastaan hommat on jo ihan hyvällä mallilla, ensimmäinen koneellinen pyykkiä kuulostaisi olevan valmiina ja siivouksesta puuttuu enää imurointi. Kaupassakin ajattelin käydä ja tehdä jotain ruokaa.
Huomenna muuten poistetaan tikit sormesta. Kiva kiva!
Koska kuvaton postaus on aina vähän tylsä, niin laitetaan tähän viime kesältä tämmöinen kuva musta ja Idasta (ja mun itse tekemästä taikaviitasta=) ):
Mukavaa loppuviikkoa!
Ps. Ostin Nipsumukin, jee=)
Kommentit